Sisällysluettelo
Verot ja hintataso
Jos olet hankkimassa moottoripyörää, kannattaa sinun vakavasti harkita sen tuomista Saksanmaalta. Tulli verottaa moottoripyöristä 22-25% noin yleensä, kevytmoottoripyöristä 7-9%, riippuen vuosimallista, kunnosta ja ajokilometreistä. Kuitenkin tuosta lasketusta verosta(joka lasketaan siis Suomessa myytävän vastaavan kapineen hinnasta) lasketaan vielä 22% alv., muttei vero kuitenkaan ihan mahdottomaksi kasva, varsinkaan kevareiden kohdalla. Alle 6000 kilometriä ajetusta tai alle puoli vuotta vanhasta laitteesta peritään liikevaihtovero/arvonlisävero, joka lasketaan Saksassa vallitsevasta kyseisen kulkimen ohjehinnasta. Vero on 22% kulkuvälineen hankintahinnasta.
Jos kevarille vero olisi 22%, ei mitään järkeä olisikaan tuoda, koska piikkisten hinnat Saksassa ovat paikoin jopa esimerkiksi vastaavan ikäisiä ja vähän enempi ajettuja 650-kuutioisia yksimukisia korkeampia, usein vielä samankin hintaisia. Järkyttävää, kuutioita on piikissä kuitenkin paljon vähemmän. Tuolla vajaalla kymmenen prosentin verolla saat melkoisen varmasti parempikuntoisen ja uudemman pyörän samaan hintaan, tai ehkä reilustikin halvemmalla kuin Suomesta, riippuu paljolti pyörästä. Tietysti vielä verojen jälkeen paranee laskea hintaan mukaan myös mahdolliset rahtikulut(n.300e, tähän päälle mahdolliset välityspalkkiot ynnä muut jopa 700e), ellet itse aja pois. Silloinkin bensat ja matkat paikanpäälle maksavat mukavasti. Myös kannattaa ottaa huomioon rekisteröintikatsastus, jonka hinta on 95, ainakin Hämeen Autokatsastuksen (http://www.hameenautokatsastus.fi) hinnaston mukaan ja kilvistäkin taitaa semmoset puoli sataa pelimerkkiä napsahtaa maksettavaksi kun uusista kilvistä on kyse. Tullin sivuilta (http://www.tulli.fi) löytyy tuontipyörien verotustaulukko ja muutakin infoa mielestäni ihan hyvissä määrin.
Kilometrit vaikuttavana osana veroon
Jotkut ovat väittäneet sakemannien olevan taitavia mittarinruuvaajia, ehkä joissain tapauksissa kilometrikelloa on ruuvattukin, mutta uskon, että varmasti meidänkin suunnalla mittareita yhtälailla ruuvaillaan. Tämä kannattaa tiedostaa ja se saattaa aiheetta nostaa veroja jos kuitenkin alla on 40tkm ajettu pyörä, jonka mittarissa lukee 25tkm. Mutta mitäpä se kieroutunutta myyjää kiinnostaisi? Tullilla on onneksi tähän asiaan jonkinsortin ratkaisu. Jossei ajokilometreistä voida toimittaa tarpeeksi luotettavaa tietoa, laskevat he veron keskimääräisellä vuotuisella moottoripyörän kilometrilukemalla 7300.
Saksan kuristukset
Saksanmaalla ei saa ajaa A1-kortilla yli kahdeksaakymppiä ensimmäisenä ajovuotena, joten usein pyörät ovat oikein tukkoisesti kuristettuja, ja tämän seurauksena rahaa saattaa palaa myös kuristusten poistoon. Kannattaa etsiä mahdollisimman vähän kuristettu pyörä siis. Saaneekohan Suomen A1-kortillakaan ajaa Saksasta tuotavaa pyörää yli 80 km/h, täytynee saada, ainakin kotimaassa rekisteröityä, mutta saksalaista a1:stä saanee kärrätä vain kahdeksaakymppiä. Nelitahtiset ovat lähes kaikki ilmeisesti kuristettu CDI-boksilla, joka rajoittaa kierroksia todella paljon. Voipa noista pienempiä suuttimia, kaasuttimen kuristusholkkeja sekä lyhennettyjä välityksiäkin löytyä. Kaksitahtisia taasen on kuristettu myös CDI-bokseilla, kaasuttimilla, sekä pakoputkilla, ja pakoaukonsäätimillä. Kuristusten poistaminen tulee äkkiä kalliiksi, hinta saattaa nousta jopa liki tuhanteen euroon, joten kannattaa varmistua myös tuosta kulkupuolesta, ellei halua turistaa kahdeksaakymppiä joka nurkalla.
Pyörien kunto
Saksassa pyörät ovat pääsääntöisesti paremmassa kunnossa kuin Suomessa, johtuen ehkä saksalaisten kiillotusintoisuudesta, joka on maailmanlaajuisestikin tunnettua, etenkin vanhempien saksalaisten omaisuus kiiltää kuin viimeistä päivää. Myöskin vaikuttavana osatekijänä on, että pyörillä siellä useasti ajetaan vähän, vain oikein kauniina päivinä sekä edellämainittua merkittävämpänä syynä voisi mainita vielä Saksan säät; siellä ei monin paikoin sada läheskään niin paljoa kuin Suomessa, eikä hiekkatietä juuri ole, eli jossei pyörällä ole kaaduttu niin naarmuja tai kolhuja tuskin juuri on. Suomen hiekkateillä äkkiä on mopo kolhuilla kun päästelet hurmoksessa toistasataa hiekkatiellä kivien lentäessä komeassa kaaressa paukuttaen takahaarukkaa kolhuille. Tuohon vielä kaivataan rekka pöhistelemään sopivasti vastaan lennättäen pari kuutiota kiviä silmille ja pyörälle. Se se vasta mukavaa onkin ja sitten hymyilyttää.
Kaupankäyntiä...
Kannattaa myös hieman katsoa, mistä mopottimensa sitten loppuviimeksi hankkii. Liike on varmasti turvallisin vaihtoehto, koska toiminta on lainalaista ja usein joissain määrin valvottua, eli siinä ei kovin suuria huijauksia päästä tekemään, joskin voidaanhan liikkeessäkin mittaria ruuvata, lienee erittäin vähäistä kuitenkin. Hinnat ovat liikkeissä tietenkin jonkin verran yksityismyyjien hintoja korkeampia, tosin he usein antavat erilaisia maksuvaihtoehtoja, jotka tässä tapauksessa, jossa pyörä tuodaan Suomeen, eivät vaikuttane mitenkään, koska uskoakseni siinä tapauksessa pitänee maksaa yhdessä erässä koko kauppa, tai voinee käsirahallakin pyörän jo saada itselleen. Loput tietysti maksettaisiin kotoa käsin kun pyörä on pihassa ja vastaa haettua. Näin kannattaa menetellä etenkin jossei itse pääse mopoaan näkemään paikan päällä, ettei sitten tule kovin korvaamattomia menetyksiä. Osamaksuvaihtoehdot voivat tulla hankaliksi. Saattaapa liikkeeltä herua myös jonkinsortin pieni perävalotakuuta pidempi vakuutus pyörän toimivuudesta. Pyörän voi myös maksaa "ensin pyörä, sitten rahat" -tyylillä.
Yksityiseltäkin varmasti voit ostaa turvallisesti, jos käy itse paikan päällä katsastamassa mopon, ihan sikaa säkissä ei kannata ostaa. Eivätkä ne saksalaiset varmasti prosentuaalisesti yhtään sen epärehellisempiä ole kuin suomalaisetkaan, päinvastoin varmaankin. Jos sinulla on vaikkapa joku tuttu Saksassa, tai joku, joka käy muuten vaan usein siellä, joka voisi käydä puolestasi katsomassa pyörää, olisihan se varmasti hyvä itsesi kannalta ettei itse tarvitsisi ravata ympäriinsä tarkastelemassa jos vain tuttu pystyy hoitamaan saman asian muiden hommiensa ohessa eikä (toivottavasti) häiritse tämän menoja pahemmin. Jotkut liikkeetkin tuovat pyöriä, niistäkin kannattaa kysyä, jos sinulla on vaikeuksia päästä katsomaan pyörää ja /tai saada rahti. Liikkeet hoitavat tämän sitten jonkinmoista palkkiota vastaan, halvemmaksi tulee toki, jos ihan ilman välikäsiä saat kyydit hankittua, mahdollisesti kahdestaan jonkun yksityisen kanssa hieman sopimalla. Ulkomailta tuomisessa on vain omat riskinsä, kuten mahdollisesti jälkitoimituksena tulevien papereiden matkalle jääminen sekä kaupan jälkeen ilmenevistä myynti-ilmoituksessa ilmoittamattomista vioista korvausten vaatiminen voi olla hankalaa. Myös pelkkiä feikki-ilmoituksiakin on tullut eteeni, hieman erästäkin pommitin eikä ole miestä enää näkynyt huijaamassa.
Pyöriä voi etsiä ainakin osoitteista http://www.mobile.de sekä http://www.motoscout24.autoscout24.de/Public/Home.aspx Toivottavasti tämä nyt hieman valaisee jotain pyörien tuonnista ja auttaa sekä rohkaisee tämän asian saralla tästä eteenpäin, kysymyksiä saa toki esittää ja niihin yritän vastata, laittakaapa vaikka mailia osoitteeseen gubbe89(at)mbnet(dot)fi
